Tammikuu 2008 - Jeesuken syntymäjuhlan jälkeen

Hilkka Rosholm

Tammikuun pohdinta 2008

Jeesuksen syntymäjuhlan jälkeen

Ei joulupukki vienyt mennessään joulun sanomaa! Jeesuksen syntymä ei jäänyt jouluevankeliumiin. Jeesus kasvoi ja suoritti Jumalan antaman tehtävän. Moni voi tuntea tyhjyyttä pitkään valmistellun joulujuhlan jälkeen. Jos mielemme on ollut joulukuussa vain tekemisissä ja kiireen kanssa kilpailemisessa, joulun sanomakin on voinut jäädä vähemmälle huomiolle. Joulun juhla-aika on kohta kokonaan takana ja arki alkaa. Tämä arki on myös oivallinen hiljentymisen aika. Jokainen saa miettiä, mitä joulu jätti tällä kertaa sisimpään.

Kun kirjoitin joulukuun pohdintaa, minulle jäi mieleen Maria ja erikoisesti hänen suhtautumisensa asioihin. Jäin myös miettimään hänen kokemuksiaan, kun Jeesus kasvoi. Ihmettelevä nuori Maria kuunteli ja katseli, mitä tapahtui hänen ympärillään ensimmäisen joulun aikaan. Maria kätki kaikki nämä tapahtumat sydämeensä ja tutkisteli niitä itsekseen. Jo Elisabetin luona vietetty aika varmaan selvensi hänen ajatuksiaan tulevasta. Miten hän mahtoi kokea Jesajan ennustuksen Jumalan merkistä Daavidin suvulle: ”Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan”? Miltä tuntui elää niin lähellä Jumalaa? Maria mietti varmaan etukäteen, miten hän osaisi hoitaa Jeesusta omana poikanaan tietäen kuitenkin, että poika on myös Jumalan? Maria tajusi, ettei hän ollut joulun sankari, mutta hänellä oli sillä hetkellä tärkein osa tämän pienen lapsen elämässä. Siksi Maria äidinvaistonsa mukaan kapaloi Jeesuksen ja laittoi Hänet seimeen, kun muuta paikkaa ei löytynyt. Maria jäi odottamaan, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Jokainen kokemus ja kaikki hänelle sanotut sanat selvensivät Jeesuksen maan päälle tulon tarkoitusta. Maria ja Josef olivat saaneet perheeseensä Jumalan Pojan, jonka lapsuus kului heidän kanssaan. Aikanaan Jeesus irtaantuisi perheestä ja suorittaisi Jumalan antaman tehtävän.

Äidin huolta ja pelkoa Mariakin koki. Koko perhe kävi joka vuosi pääsiäisjuhlilla Jerusalemissa. Kerran Maria huolestui ja hätäili, kun Jeesus ei ollutkaan tuttujen seurassa kotimatkalla, vaikka hän niin oletti. Jeesus löytyi temppelistä keskustelemasta pappien kanssa. Jeesuksen vastaus sävähdytti taas Marian sydäntä. Jeesushan sanoi: ”Miksi hätäilette, pitäähän minun oleman siellä, missä Isäni on.” Maria oli äitinä inhimillinen. Kun Jeesuksen toiminta oli jo alkanut, Maria hätäili kuitenkin. Hän pelkäsi, että Jeesus ylittäisi valtuutensa opettaessaan kansaa. Maria ja Jeesuksen veljet lähtivät ottamaan asiasta selvää ja juttelemaan Jeesuksen kanssa. Jeesus kertoi silloin Marialle ja muille kuulijoille, että jokainen, joka tekee Jumalan tahdon, on Hänen omaisensa. Ei kellään ole etusijaa Jumalan ajatuksissa, ei edes Jeesuksen omalla äidillä. Samoin ajatuksin Jeesus vastasi naiselle, joka ylisti Mariaa autuaaksi. Jeesus kertoi, että autuaita ovat kaikki, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä. Maria totesi huolehtimisensa olevan turhaa, Jeesus sai ohjeensa Jumalalta.

Jeesus tuli siis tekemään taivaallisen Isänsä tahdon. Hän kertoi armahtavasta Isästään, taivaan Jumalasta. Jeesuksen kertomat sanat synnyttivät toivon. Uskonnollisten suuntien johtajat olivat tähän asti kertoneet, että Jumalaa pitää palvella noudattaen tiukkoja sääntöjä. Jeesuksen toiminta sai liikkeelle monet sellaisetkin, jotka vierastivat lakiin perustuvaa uskontoa. Tavallinen ihminenhän oli jo mielessään todennut, että lakia ei pystynyt kukaan täysin noudattamaan. Näkihän sen jo näiden itseään uskonnollisina pitävien elämästäkin. Pitkän matkankin päästä tultiin Jeesusta kuuntelemaan. Tavallisen ihmisen oli helppo lähestyä Jeesusta. Jeesuksen tapa kohdata ihminen oli ihmeellistä koettavaa. Hän ei tuominnut, vaan vapautti ahdistuneet. Jeesus ymmärsi, että ihmisen arki voi olla huolien täyttämää ja ongelmallista. Syitä voi olla monenmoisia, kaikki ei ole ihmisestä itsestään edes kiinni.

Jeesus kutsui opetuslapset elämään kanssaan. Jeesus kertoi heille, että jos tuntee Hänet, tuntee myös Hänen taivaallisen Isänsä. Kiertäessään kansan keskuudessa Jeesus paransi sairaita ja teki ihmeitä. Kansa ymmärsi Hänen olevan Jumalan Poika ja monet uskoivat Häneen. Opetuslapsilleen Jeesus kertoi, minkä tähden Hän on maailmaan tullut. Jeesus kuolisi ristillä, mutta Hän myös nousisi taivaaseen Isän Jumalan tykö. Jeesus voittaisi näin kuoleman vallan. Tämä kuoleman valta vaikuttaa vieläkin maan päällä. Sen tarkoituksena on pitää ihmisten ajatukset pois iankaikkisesta Jumalasta, pois elävästä uskosta. Usko Jeesukseen katkaisee tämän vallan ihmisen sisimmästä. Opetuslapset oli kutsuttu viemään tätä vapautuksen sanomaa maailman kansoille, jotta nämä puolestaan voisivat jatkaa sanoman viemistä edelleen. Jeesus lupasi myös lähettää Puolustajan, Pyhän Hengen niille, jotka uskoivat Häneen. Pyhä Henki neuvoisi ja opastaisi uskossa elämisessä ja Jeesuksesta kertomisessa.

Nämä ajatukset tulivat mieleeni tänä jouluna. Jeesuksen koko elämä on siis tärkeä meille ihmisille. Jeesuksen ristintyön merkitys selviää meille kokonaisuudessaan vasta taivaassa, mutta sain uskoontuloni rukoushetkessä itse paljon enemmän kuin osasin odottaa. Vapauduin ahdistuksistani ja epäilyistäni. Puhdistuin ja koin Jumalan rakastavan läsnäolon. Elämääni tuli uusi ulottuvuus, jonka henkeni koki. Olin saapunut siihen yhteyteen, jonka Jumala on ihmisille tarkoittanut. Tästä Jeesuksen tuomasta vapaudesta haluaisin kaikille kertoa. Jeesus on ylösnoussut ja elää nyt taivaassa. Paras on siis minullakin vielä edessäpäin. Se on iankaikkisuus Jumalan yhteydessä.

-hilkka-