Helmikuu 2010 - Sydänpuoli säätä vasten

Hilkka Rosholm

Helmikuun pohdinta

Sydänpuoli säätä vasten

Lapsuudenkodissani sahattiin tukeista lautoja silloin tällöin. Miehet tulivat samalta paikkakunnalta sahansa kanssa. Se oli aikuisten miesten puuhaa, ei siihen lapsia edes päästetty katsomaan. Ilmeisesti vaaratekijöitä oli paljon, ja me lapset olisimme olleet vain tiellä. Muistan kyllä, että veljeni olivat sahauksen jälkeen mukana laittamassa valmiita lautoja tapuliin. Silloin me tytötkin saimme olla mukana katselemassa. Mukava tuoksu juuri sahatuista laudoista tuli, sen tuoksun muistan. Lautoja käytettiin sitten tarpeen mukaan erilaisiin tarkoituksiin, joskus sisätiloihin ja joskus ulkovuoraukseen. Myös sen muistan kuulleeni, että sydänpuoli pitää rakennettaessa aina laittaa kovinta kulutusta vasten. Sydänpuolen saa selville puun kasvurenkaista laudan päästä, niin minulle kerrottiin, kun asiaa ihmettelin.

Me ihmisetkin voimme elää elämämme sydämellä. Toisille sydämellisyys tuntuu olevan luontaista. On todella ihmisiä, jotka pystyvät suhtautumaan eteen tuleviin tilanteisiin hätiköimättä ja asiallisesti. Minusta on hienoa tavata esimerkiksi jonkin toimiston asiakaspalvelussa sydämellinen ihminen. Asiani voivat olla hankaliakin, mutta yhteistyössä tällaisen positiivisen ihmisen kanssa nekin selviävät kiireettä. Asioimisesta jää silloin hyvä mieli pitkäksi aikaa. Kuitenkin tällaisella työntekijällä on varmasti sama paine työn nopeaan ja joustavaan sujumiseen kuin muillakin. Kukahan muuten määrittelee sen rajan, jolloin asiakkaan tuntemuksia ei tarvitse ottaa huomioon? Joskus olen nimittäin kokenut olleeni vain häiritsevä tekijä asioineni.

Joskus sairastavan elämän tilanteet ovat erittäin hankalia, silloin tekisi mieli kääntää selkänsä vastoinkäymisille eikä hyväksyä niitä ollenkaan. Olen kuitenkin huomannut, että olen päässyt itse sairastaessani helpommalla, jos olen pystynyt ottamaan asiat juuri sellaisina kuin ne tulevat eteen. Ainahan se ei ole helppoa. Jos ottaa periaatteen, että nurina vain pahentaa tilannetta, jostain kyllä löytyy se positiivinen pilkahdus, jonka avulla pääsee hankalistakin tuntemuksista eroon. Hiljattain kokemani tautiini kuuluva pahenemisvaihe vei minulta kävelykyvyn joksikin aikaa. Siinä meni elämänhallintakin raiteiltaan. Onneksi minulla on tyttäret, jotka astuivat tilalleni tämän kodin talouden hoitamisessa. Heillä oli tällä kertaa töittensä puolesta tähän mahdollisuus. Minä sain levätä kaikista murheista vapaana ja koota itseäni. Sain harjoitella kävelyäkin ihan omaan tahtiini. Tyttöjen tekemä palvelus oli minulle tällä kertaa se toivon pilkahdus, joka auttoi minua pysymään positiivisena vaikeuksista huolimatta.

Sydämellisen ihmisen ajatus ei ole aina siinä, mitä hyötyä hän itse saa elämältä. Sydämellisyyteen kuuluu toisten auttaminen tarvittaessa. Monet auttajat kertovat, että auttaessaan saa aina itselleen hyvän mielen. Tällainen mielenlaatu on varmasti monta kertaa kestävämpää kuin itsekäs vain omista asioista huolehtiminen. Rohkaisen kaikkia, sillä jokainen pystyy auttamaan. Eivät avun tarpeet ole aina isoja. Miksiköhän nykyään monelle on jopa oven aukaiseminen vaikeaa? Kun kuljin vielä jokin aika sitten kaupungilla kahden kepin kanssa, en saanut toisinaan pyytämättä apua. Monta kertaa sain kuitenkin oven avauksen hyvän päivän jatkon toivotuksen saattelemana. Niinä päivinä mieleni oli kuin tavallisen terveen ihmisen. Ei auttamiseen tosiaan tarvita muuta kuin toisen huomioiminen. Siinä tulee avun tarvitsijalle tunne, että on sittenkin ihmisenä jonkin arvoinen.

Sydämellisesti asioita kokeva saa elämäänsä syvyyttä ja viisautta. Tällainen ihminen ei hätäile, vaan pystyy olemaan tukena monille. Hän osaa suhtautua ihmisiin ystävänä, ei arvostellen eikä vikoja hakien. Hän tietää, että huonotkin jaksot ihmiselämässä kestävät aikansa. Niinhän on luonnossakin, säät vaihtelevat. Sateen jälkeen tulee auringonpaiste. Myrskyn jälkeen on tyyntä. Ihminen ei voi Jumalan luontoon mitenkään puuttua eikä sen kiertokulkua muuttaa. Tämä tuo terveellistä nöyryyttä elämään suhtautumisessa. Kun oman tilansa täällä maailmankaikkeudessa tajuaa, maisen elämänkin vaihtelut voi ottaa rauhallisesti. Samalla tavoin kun laudat laitetaan kestämään sydänpuoli säätä vasten, ihminenkin kestää elämänsä vaihtelut sydämellä tuntien. Hyvä olisi myös kokea usko Jumalaan ja siihen, että Häneen voi luottaa joka tilanteessa. Sekin koetaan sydämessä. Se tuo myös uuden laajemman näkemyksen tähän elämän matkaan. Jumalaan uskovilla on toivo paremmasta, iankaikkisesta elämästä, joka ei ole verrattavissa tähän maan päälliseen elämään.

-hilkka-

Kiitos Kari Tapiolle ja J. Karjalaiselle saman nimisestä laulusta! Juuri tuo laulu sai minutkin tällä kertaa pohtimaan.

**********************************************************************************

Hilkka Rosholmin kuukausittain vaihtuvat pohdinnat Iltalampun kotisivuilla: www.iltalamppu.fi

Aikaisempien kuukausien pohdinnat luettavissa samoilla sivuilla.

Iltalamppu-ohjelmat sunnuntaisin klo 17 - 20. Ohjelmat tuottaa ja toimittaa Taisto Laakso.

Iskelmä Satakunta, Huittinen 93,0, Pori 100,4, Rauma 105,1 MHz

Missio Iltalamppu ry

PL 45, 29201 Harjavalta

puh. 833 7348.

Sähköposti: taisto.laakso( at) dnainternet.net