Maaliskuu 2009 - Omistamisen vaikeus

MAALISKUUN POHDINTA

Omistamisen vaikeus

Kuuntelin eräässä hengellisessä tilaisuudessa puhetta siitä, että Jumala haluaa antaa Häneen uskoville kaikkea hyvää. Puhuja painotti, että Jumala kykenee tekemään enemmän kuin me osaamme pyytää tai edes ajatella. Puhe oli hyvä, Raamatun tosiasioita täynnä. Puhuja kertoi asioista kokemuksen tuomalla varmuudella. Moni kuulijoista oli varmasti kokenut jotain samaa, niin iloiten he nyökyttelivät päätään. Katsellessani muita koin oikein todella, että minulla ei ollut sillä hetkellä vastaanottokykyä tällaiseen ollenkaan. Onhan minulla tämä sairaus, mutta ei kai kaikkea kokemuksen puutetta voi sen syyksi laittaa. Miksi en koe, että saisin rukouksessa Jumalalta mitään, minkä kokisin enemmäksi? Oikeastaan, miksi en koe, että saisin aina edes hyvääkään? Puhuja kehotti kuitenkin ihan jokaista Jumalaan uskovaa omistamaan Raamatun lupaukset.
Tiedän, että oma suhtautumiseni uskoon ja Jumalaan vaikuttaa näihin kokemuksiin. Onko minun sieluni tila sitten lainkaan oikea omine inhimillisine ajatuksineen? Ei ole helppoa olla nöyrä tässä itsekkyyttä suosivassa maailmassa ja myöntää Jumalan valtasuuruus kaikessa. Ei ole helppoa ymmärtää ja myöntää, että meidän uskovien suhde Jumalaan on nykyäänkin ihan samanlainen kuin se oli Raamatun aikaan. Jumalaa ei aika rajoita. Minusta viisaaksi mainittu kuningas Salomo Sananlaskuissaan osoitti olevansa realisti tämän elämän suhteen. Hän nimittäin antoi ohjeeksi: ”Älä unohda laupeutta, älä uskollisuutta - kiedo ne kaulaasi, kirjoita sydämesi tauluun, niin saat rakkautta ja kiitosta sekä Jumalalta että ihmisiltä. Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien. Älä luulottele olevasi viisas; pelkää Jumalaa ja karta pahaa.” Nämä ohjeet pitävät vieläkin paikkansa. On siinä minullekin opettelemista koko elämäni ajaksi.
Minua on vaivannut ajoittain tyytymättömyys nykyistä elämääni kohtaan. Tunnen joskus olevani kuin poikkeava yksilö Jumalan suuressa seurakunnassa. En koe olevani Jumalan hyvyyden kohde, koska sairauteni etenee ihan omaa tahtiaan. En minä ole osannut tyytyä pahenemisvaiheisiini, koska tiedän, että ne jättävät aina minun kehooni jälkensä. Kun tämä sairaus on hermoradoissa, niiden heikkeneminen tietää kävelyn vaikeutumista, käsien hallitsemattomuutta, näkökyvyn osittaista huononemista tai jotain vastaavaa. Kyllä tämä on vaikeuttanut elämän hallintaani. Toiset voivat ajatella, että se on erittäin inhimillistä. Nyt olen kuitenkin alkanut miettimään, että sairauteni voisi olla jonkinlainen haaste elämässäni. Minun pitäisi osata tyytyä tähän tilanteeseen täydellisesti. Se merkitsisi myös sen hyväksymistä, että kuljen kuitenkin Jumalan viitoittamaa tietä, vaikka en tätä sairausvaihettani ymmärrä. Näin asian nyt näen, ja myönnän, että olen tähän asti halunnut pitää itselläni oikeuden tyytymättömyyteen ja itsesääliin. Olen siis omien valintojeni vuoksi ollut tyytymätön. Jumala haluaisi varmaan minullekin osoittaa enemmän rakkauttaan ja huolenpitoaan.
Siispä, mitä Raamattu tarkoittaakaan julistaessaan Jumalan hyvyyttä? Paavali kertoo: ”Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta meidät on pelastettu. Jumala herätti meidät yhdessä Kristuksen Jeesuksen kanssa ja antoi meillekin paikan taivaassa osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka äärettömän runsas on hänen armonsa ja kuinka suuri hänen hyvyytensä, kun hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.”
Jumalan hyvyys meitä ihmisiä kohtaan on siis Jeesus. Kun olen saanut tulla uskoon, Jumalan hyvyys vaikuttaa minussa koko ajan. Kummallista, että en ole asiaa ennen ajatellut. Ei minun tarvitse odottaa mitään erikoista tunnekuohuntaa eikä erikoisia kokemuksia. Näillä ajatuksilla voisin jo olla samaa mieltä Jumalan hyvyydestä kuin puhuja, joka minut näihin mietteisiin johdatti. Mutta mitä tarkoittaa tuo enemmän? Onko sekin mahdollista olla elämässäni saatavilla, vaikka en sitä tiedosta? Paavalihan rukoili samassa yhteydessä, että Jumala hengellään vahvistaisi ja voimistaisi uskovien sisäistä olemusta. Silloin voisimme tajuta Jeesuksen rakkauden. Silloin Jumalan koko täyteys valtaa meidät. Näiden asioiden suuruutta en todella ymmärrä enkä osaa edes ajatella. Kun olemme uskollisia, Jumala voi nämäkin asiat meille selvittää. Se kyllä edellyttää meiltä jotain. Se edellyttää, että suostumme nöyrinä kulkemaan sen Jumalan meille viitoittaman tien.
-hilkka-

Hilkka Rosholmin kuukausittain vaihtuvat pohdinnat Iltalampun kotisivuilla: www.iltalamppu.fi

Aikaisemmat pohdinnat luettavissa sivuilla: Hilkan aikasemmat pohdinnat

Iltalamppu-ohjelmat sunnuntaisin klo 17 - 20. Ohjelmat tuottaa ja toimittaa Taisto Laakso.

Iskelmä Satakunta, Pori 100,4, Rauma 105,1, Huittinen 93,0 MHz

Missio Iltalamppu ry, PL 45, 29201 Harjavalta puh. 833 7348. Sähköposti: taisto.laakso( at) dnainternet.net