Elokuu 2010 - Onneksi. Ajatuksia kesällä 2010

Hilkka Rosholm. 

 

Elokuun pohdinta

 

ONNEKSI        -ajatuksia kesällä 2010

  Olen kesän aikana kuunnellut eri hengellisten piirien kesäjuhlien ohjelmia; saarnoja, puheita ja lauluja. Olen kuullut selkeätä sanomaa Jumalasta, pelastuksesta Jeesuksessa, Vapahtajasta ja vapauttajasta. Olen aistinut iloa ja yhteyttä. Erikoisesti olen siunannut nuoria. Jokaiseen kuuntelemaani ohjelmaan on tuonut oman värinsä Jumalaa palvelevat nuoret. Olen siunannut nuorten laulut tekemään heille myöhemmin saman vaikutuksen kuin nuorena kuulemani laulut tekevät nykyään minuun. En voi olettaa, että minun suosikkilauluni tekisivät isoa vaikutusta heihin, niin kovin erilaisessa elämässä eläneisiin nuoriin. Eiväthän heidänkään kaikki laulunsa tee minuun mitään vaikutusta. Siunata voin silti ja toivon, että nämä nuoretkin siunaavat meitä vanhempia. Onneksi Jumala on sama edelleen. En halua sitoa Häntä minun nuoruuden vuosikymmeniini. En halua sitoa Häntä tiettyihin minulle rakkaiksi tulleisiin lauluihin. En halua sitoa Jumalaani edes vaikuttamaan minulle tutussa ympäristössä. Silloinhan minä sitoisin itseni ahdistukseen. Jumala on asettanut Jeesuksen seurakunnan pääksi. Ei Jumala voi olla vain yhden hengellisen suunnan Jumala. Ei Jumala voi olla sidottu vain tiettyyn ajanjaksoon. Onneksi Jumala on Kaikkivaltias, ikiaikojen Jumala. Uskonsuuntia on ollut ja tulee olemaan, me ihmiset niitä tarvitsemme. Kaipaamme vahvistusta omille ajatuksillemme. Ei Jumala meidän suuntiamme mihinkään tarvitse. Hänen sanomansa Jeesuksesta synnin voittajana on selkeästi Raamatussa. En voi sitoa Jumalaa mihinkään. Tiedän paikkani ja se riittää minulle. Olen vain pieni matkaaja, joka on kokenut Jumalan armon Jeesuksessa Kristuksessa. Toivon, että Jumala sitoo minut itseensä ja pitää kiinni lujasti. Minä voin erkaantua, koska olen vielä matkalla täällä vaikeuksien maassa. Olen löytänyt Raamatusta aarteen, jonka haluaisin jakaa kaikille. Jakaa sillä tavalla kuin kertoisin missä päin on paljon marjoja tänä vuonna. Jokainen lähtee hiukan eri reittiä kyseiselle alueelle. Jokainen hakee ja noukkii marjoja omaan tahtiinsa. Kun on marjoja, jokainen saa juuri sen verran satoa kuin hän pystyy kantamaan. Samoin on Raamatun sanoman laita, ei minun ymmärrykselläni löydy sieltä kaikkia hienouksia. Mutta voin kehottaa jokaista omalle löytöretkelleen. Onneksi Jumala on suuri, suvereeni uskon tielle kutsuja. Ei minusta ole edes ohjaajaksi. Voin vain kertoa omia kokemuksiani suuresta Jumalasta. Onneksi Hän on aina tehnyt ja tekee vieläkin työnsä omalla hienolla tavallaan. Sellaista herkkyyttä ja juuri oikeaa aikaa voin vain ihailla. Kunnioitan suurta Jumalaa aina vain enemmän. Hän osaa ottaa kaiken huomioon ja ymmärtää meitä jokaista erilaista. Onneksi on näin, sillä minä en osaisi.                                             -hilkka-